Tiedämme ne LinkedIn-postaukset, joissa kerrotaan innostuneella otteella omasta onnistumisesta työn saralla. Onnistumisen sanoittaminen saattaa vaikuttaa myönteisesti mielikuvaamme postaajan osaamisesta, tiedostamattakin.

Samanaikaisesti toinen henkilö on onnistunut erinomaisesti tavoitteissaan tai on muuten työskennellyt sinnikkäällä otteella tasaisen varmasti. Hän ei ole kuitenkaan tuonut asiaa esille, ei somessa tai työpaikallakaan, joten tapahtunut ei välttämättä tule tietoomme.

Tuomme osaamistamme esiin eri tavoin ja eri verran, mutta tällä harvemmin on tekemistä osaamisen tason kanssa. Sen sijaan ihmisen vaatimattomuus tai vaikkapa vaikeus pukea osaamista sanoiksi voivat olla syitä siihen, miksi lähtökohtaisesti mainitsemisen arvoinen jätetään sanomatta – LinkedInissä, työpaikalla tai työhaastattelussa.

Haluankin haastaa pohtimaan

• miten organisaatiossanne huomioidaan ihmiset, joille ei ole luonnollista viestiä vahvasti ulospäin, mitä ovat saaneet aikaan ja missä onnistuneet? Huippusuoritukset kyllä puhuvat usein puolestaan, mutta on tärkeää muistaa huomioida ja antaa kiitosta myös tasaisen varmasta tekemisestä.
• huomioidaanko tämä myös rekrytointiprosesseissa: avautuvatko ovet organisaatioonne, jollei osaa voimakkaasti tuoda esiin osaamistaan ja onnistumisiaan? Tulevatko tehtävässä tarpeelliset taidot noteeratuksi, jos työnhakija on perusluonteeltaan hyvin vaatimaton tai ei vaikkapa osaa pukea osaamistaan ja potentiaaliaan niin sujuvasti sanoiksi?

Soveltuvuusarviointimme avulla varmistat, että hakijan todellinen, haetun tehtävän kannalta oleellinen kyvykkyys tulee nähdyksi. Psykologikonsulttimme pääsevät kykyihin ja taitoihin käsiksi, vaikkei hakijalle itselleen olisi niitä niin luontevaa sanoittaa.

Kirjoittaja Sara Göransson on siirtymässä Personnel Assessment Associate -roolista psykologiharjoittelijaksi, ja on soveltuvuusarviointihaastatteluita seuratessaan vaikuttunut psykologikonsulttien kyvystä päästä ehdokkaan vahvuuksien ytimeen – riippumatta siitä, miten laajasti ehdokas itse aihetta sanoittaa. Sara tunnistaa myös itsessään vaikeutta kehua itseään ääneen, ja tietääkin, miten paljon työyhteisöstä saadut kiitokset piristävät päivää ja saavat oman työnjäljen tuntumaan nähdyltä.