Muutos tapahtuu mukavuusalueella
Muuttuvassa työelämässä menestyksekäs tiimityöskentely perustuu psykologiseen turvallisuuteen, jonka muodostumisessa keskeinen rooli on johtamisella.
Työ vaatii tekijöiltään jatkuvasti enemmän ja enemmän. Kilpailun määrä lisääntyy ja digitalisaation sekä globalisaation kehitys voimistuu, tehden arjestamme arvaamatonta. Työ pirstaloituu, kun samanaikainen työskentely usean työnantajan projekteissa yleistyy. Sen lisäksi myös yleinen tiedon ja mahdollisuuksien valtava määrä kuormittaa. Samaan aikaan, kun työympäristömme vaatii meiltä yhä enemmän, eivät töiden sisällötkään ainakaan helpotu. Mallikkaan rutiinisuorittamisen lisäksi odotetaan luovuutta, oppimista, kriittistä ajattelua ja oman työn johtamista. Luonnollisesti hyvä tekijä ei myöskään tyydy vain työtehtäviensä hoitamiseen, vaan myös aktiivisesti kehittää itseään ja siinä sivussa työprosesseja laajemminkin.
Erityisesti kasvuyhtiöissä edistyksellisyyden ja jatkuvan parantamisen vaatimukset ovat vahvasti läsnä, ovathan ne myös kehittyvän yrityksen elinehto. Osaajien houkutteluun, työnantajabrändiin sekä nykytalenttien tyytyväisenä pitämiseen pyritäänkin panostamaan. Mutta panostetaanko lopulta tarpeeksi asioihin, jotka ovat kaikkein kriittisimpiä osaamisen kehittämisen, yhteistyön ja innovoinnin näkökulmasta?
Psykologinen turvallisuus mahdollistaa haastavista tilanteista innostumisen
Psykologinen turvallisuus on luottamusta ja uskallusta ottaa riskejä ilman pelkoa epäonnistumisen seurauksista – se on siis elintärkeä tekijä menestyksellemme monimutkaisissa ja epävarmoissa ympäristöissä. Ihmisaivojen näkökulmasta esimerkiksi ennakoimattomasti reagoiva johtaja tai epämääräinen ja huonosti viestitty muutos voi nimittäin näyttäytyä todellisena selviytymistä uhkaavana vaarana. Uhkatilanteet puolestaan käynnistävät ihmisessä automaattisen hälytystilan. Voimakas taistele tai pakene -reaktio on aikanaan auttanut meitä selviytymään, mutta nykymaailmassa se aiheuttaa usein myös haittaa. Hälytystilan käynnistyminen laittaa meidät reagoimaan uhkaan välittömästi, jolloin se estää selkeän harkinnan ja luovuuden.
Uskomme, että moni lähtökohtaisesti nauttii uuden oppimisesta, oman osaamisen haastamisesta ja erilaisten ongelmien ratkaisemisesta – jos ei ole syytä pelätä väärien tai hölmöjen mielipiteiden esiintuomista tai muiden silmissä epäonnistumista. Mukavuusalue ei silloin tarkoita tuttua, helppoa tai tylsää: psykologisen turvallisuuden tilan aikaansaama luottavainen olo nimenomaan mahdollistaa innostumisen, itsensä haastamisen ja heittäytymisen.
Psykologinen turvallisuus siis mahdollistaa juuri sellaista käyttäytymistä, joka johtaa aikaansaavaan yhteistyöhön ja läpimurtoihin. Mutta miten sitten voidaan varmistaa, että tiimin työympäristö on mukavuusalue? Kuinka pidetään huolta siitä, että työympäristö on turvallinen ja huolehtiva sekä kunnioittava ja kannustava?
Vastuu psykologisesta turvallisuudesta on jokaisella, erityisen suuri vastuu siitä on johtajilla
Mikäli psykologisen turvallisuuden luominen kiinnostaa, on McKinsey & Companyn tekemän selvityksen (2021) mukaan suunnattava katseet johtamiseen ja sen kehittämiseen. Aloittaa voi esimerkiksi pohtimalla näitä kolmea teemaa:
1. Hyvä johtaja tunnistaa omat vahvuutensa ja kehityskohteensa ja osaa reflektoida niitä. Tällöin hän voi myös tunnustaa virheensä ja tarvittaessa pyytää anteeksi, rakentaen siten luottamusta organisaatiossa. McKinseyn mukaan erityisesti ylimmän johdon esimerkin merkitys on suuri: tiimien vetäjät toimivat todennäköisimmin psykologista turvallisuutta luoden, kun myös heille on näytetty siitä mallia.
2. Selkeys ja läpinäkyvyys luovat turvallisuutta. Kun iso kuva ja tekemisen fokus on kirkas, voi johtaminen näyttäytyä johdonmukaisena ja ennakoitavana. Aktiivinen sisäinen viestintä sekä päätöksistä ja suunnanmuutoksista tiedottaminen auttaa jokaista ymmärtämään, missä mennään ja mihin on tärkeää keskittyä. Myös työlle asetettujen odotusten on oltava selkeät, työn etenemistä tulee seurata ja työstä on myös annettava palautetta.
3. Parhaimmillaan johtaja voi luoda tehokkaan, luotettavan ja innostuneen yhteisön osallistamalla, tukemalla ja olemalla aidosti läsnä. Pysähtymällä kuuntelemaan ja suhtautumalla uteliaasti erilaisiin näkemyksiin voidaan vaikeissakin muutostilanteissa olevat ihmiset saada tukevasti matkaan, jopa parantaen heidän työpanostaan.
Yksittäisen johtajan panos on tärkeä, mutta turvallisen ilmapiirin kehittämisen on näyttävä myös isommassa kuvassa. Vaikka kasvuyhtiöissä tavoitteet ovat kovat ja ympäristö vaatii jatkuvaa toiminnan mukauttamista, pitkällä tähtäimellä menestyksen avain on johdonmukaisissa strategisissa valinnoissa ja niiden sinnikkäässä edistämisessä.
Me ajattelemme, että pitkällä tähtäimellä psykologista turvallisuutta edistävät valinnat tulevat olemaan joukosta erottava kilpailuetu.
Kirjoittajien vinkki: tiimin toimivuutta voi pohtia tiimiroolien tunnistamisen kautta. Esimerkiksi tiimiroolimenetelmä on koettu toimivana välineenä itsetuntemuksen kasvattamiseen, vahvuuksien hyödyntämiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Näin menetelmä mahdollistaa myös yhdessä onnistumisen ja psykologisen turvallisuuden kasvattamisen.
Kirjoittajat, seniorikonsultti Maiju Kangas ja konsultti Lotta Ylinen, työskentelevät Momentouksella henkilöarvioinnin ja johdon kehittämisen parissa. Artikkeli on alun perin julkaistu Zapflow’n verkkosivustolla.
(7.4.2022)
Työyhteisön kehittäminen
Työyhteisön kehittämisessä tuemme yksilöitä ja tiimejä tunnistamaan vahvuutensa, kasvun mahdollisuutensa ja kehittymisen esteensä, sekä autamme suuntaamaan kehitystä kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.
