Kolme syytä panostaa tiimeihin juuri nyt
Syksy on monella tapaa uuden alku. Mietimme, millainen vuosi on edessämme ja mihin panostamme tulevalla talvikaudella. Vaikka alkava syyskausi sisältää paljon kysymysmerkkejä esimerkiksi talouden kehityksen suhteen, moni syy puhuu sen puolesta, että tämä vuosi voisi olla yhteistyöhön, tiimeihin ja yhteisöihin panostamisen vuosi.
Alla kolme näkökulmaa, miksi juuri nyt kannattaa parantaa toimivien ja toisiinsa luottavien yhteisöiden rakentamiseen.
1. Kollegasuhteet sitouttavat ja auttavat suoriutumaan
Toiset ihmiset ja yhteisö on kuin liimaa, joka saa sitoutumaan organisaatioon. Luotetut ihmissuhteet saavat myös suoriutumaan työssä paremmin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen organisaatio- ja johtamistutkimusyritys Gallup on todennut, että läheisten kollegasuhteiden merkitys sitoutumisen ja suoriutumisen kannalta, on viime vuosien etä- ja hybridityön aikana jopa kasvanut pandemiaa edeltävästä tasosta.
Tätä voi selittää monella tavalla. Merkityksellisten ihmisten kanssa työskentely innostaa jo sinänsä ja ihminen on valmis näkemään vaivaa, kun työn tulos auttaa kollegoita eteenpäin. Läheiset kollegat ovat myös tuen, ideoiden ja tiedon lähteitä, ja etenkin muutostilanteissa kollegoilta oppiminen on tärkeä resurssi. Vastaavasti pandemian aikana työpaikkaa vaihtaneiden työntekijöiden siteet uuteen työpaikkaansa ovat saattaneet jäädä löyhiksi ja tiiviit siteet muodostumatta, jolloin yhtäältä perehtyminen on hitaampaa ja toisaalta vaihtamisenkin kynnys madaltuu. Kuinka paljon esim. great resignation tai quiet quitting -tyyppisten ilmiöiden taustalla on osaksi höltynyt sidos työyhteisöön?
Hybridityössä kannattaa suunnitella aikaa yhteisölle
Tutkimuksissa lähi-, etä- ja hybridityöstä on havaittu, että parhaiten työssään voivat hybridityötä tekevät henkilöt. Etäpäivien mahdollisuus lisää joustavuutta ja mahdollisuutta sovittaa yhteen työn ja muun elämän asiat. Toisaalta lähityössä voi nauttia työyhteisön sosiaalisesta puolesta: innostua työkavereista ja kokea kuuluvuuden tunnetta, jotka teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa herkästi kärsivät. Lähityön etuihin kuuluvat myös kollegalta oppimisen helppous ja usein myös tiedonkulun välittömyys.
Vaikka hybridityötä on tehty jo pidempään, todennäköisesti edelleen opettelemme yhteisön ja yksilön kannalta parasta tapaa, ja tässä kannattaa edelleen tehdä uusia kokeiluita. Työyhteisön liima syntyy ja vahvistuu erityisesti lähikohtaamisissa. Varsinkin niihin kannattaa tietoisesti rakentaa ja luoda tilaa kohdata ja tutustua ihmisinä. Miten vielä paremmin voisimme suunnitella kohtaamisiin myös väljyyttä ideoida, oppia toisilta ja puhua muutakin kuin asiaa, sillä sivupoluista usein syntyvät mahtavimmat uudet ajatukset?
2. Yhteisö kannattelee muutoksissa
Resilienssi, eli kyky toipua vastoinkäymisistä nopeasti ja säilyttää turbulenssissakin korkea toimintakyky, ymmärretään usein sisukkuutena, joka löytyy ihmisen sisimmästä haasteiden hetkellä. Resilienssissä on lisäksi vahvasti sosiaalinen elementti. Ihmissuhteissa ja kohtaamisissamme toisten kanssa on valtava voima ruokkia ja vahvistaa resilienssiä haasteiden hetkellä. Ihmiset, jotka turvautuvat verkostoihin suurten muutosten hetkellä usein selviävät näistä menestyksekkäämmin kuin ne, jotka luottavat pelkästään omiin voimiinsa.
Toiset ihmiset voivat muutostilanteissa esimerkiksi
- vahvistaa tunnetta merkityksestä ja muistuttaa yhteisestä päämäärästä
- auttaa löytämään vaihtoehtoisia näkökulmia ja uudenlaisia ratkaisuja sekä saamaan perspektiiviä vastoinkäymisissä
- rohkaista luottamaan itseen ja pitämään puoliaan
- tukea hankalien tunteiden käsittelyssä tai löytämään positiivisen kulman rohkaisemalla
- auttaa saamaan etäisyyttä ja keveyttä, nauramaan itsellemme tai tilanteelle.
Vaikka näiden ihmissuhteiden ei elämän muutostilanteissa tarvitse olla työpaikalla – mikä tahansa tukea tarjoava ihmissuhde auttaa – parhaimmillaan tukea löytyy myös omasta työyhteisöstä. Hybridityössä monelle esihenkilöille on langennut iso osa tästä tuen tarjoajan roolista, mikä on lisännyt esihenkilötyön vaatimusta aiemmasta. Siksi kannattaakin rakentaa myös muun verkoston läheisiä ja luottamuksellisia suhteita, jossa uskalletaan puhua myös epävarmuuksista ja hakea ja tarjota tukea.
3. Toimivassa yhteistyössä tehdään parempia päätöksiä
Epävarma ja muuttuva aikamme kaipaa jalostunutta, monipuolista päätöksentekoa ja ajattelua. Päätöksenteko on yleensä laadukkainta ryhmissä, jossa on riittävä kognitiivinen monimuotoisuus ja yksilöt pääsevät hyödyntämään järkeilyään yhteisen tavoitteen hyväksi.
Vaikka ryhmän monimuotoisuus on paras ja ainoa tapa ylittää yksittäisen ihmisen tiedonkäsittelyyn ja näkökulman rajoittuneisuuteen liittyvät ongelmat, se tuo mukanaan myös haasteita. Koulutus- ja ammattitaustamme vaikuttavat suuresti tapoihimme selittää maailmaa ja nämä erilaiset tulkintatavat joutuvat myös herkästi törmäyskurssille ja aiheuttavat väärinymmärryksiä etenkin hyvin monialaisissa tiimeissä. Tutkimukset viittaisivat siihen, että hyvin heterogeenisten ryhmien suoritustaso on itse asiassa homogeenisiä ryhmiä heikompi, jos muissa tekijöissä ei ole eroa.
Ratkaiseva tekijä ryhmän suoriutumisen ja päätöksenteon taustalla on työryhmän ilmapiirin psykologinen turvallisuus, eli vallitseeko ryhmässä luottamus siihen, että eriäviä näkemyksiä on toivottua ja turvallista tuoda esiin. Jos luottamus vallitsee, sen pohjalta ryhmän on mahdollista käydä eri näkökulmia ja perusteluita yhteisesti läpi ja järkeillä yhdessä paras ratkaisu.
Monialaisten tiimien toimintaa voi avittaa kirkastamalla yhteisen tavoitteen ja tekemällä näkyväksi sen, miten näkökulmien erilaisuus rikastaa ajattelua ja auttaa saavuttamaan yhteisen tavoitteen. Yhtä lailla tarvitaan taitoa kysyä, kuunnella ja olla utelias toisten näkökulmille. Luottamuksen ja turvallisuuden rakentumista auttaa lisäksi se, että opitaan tuntemaan toisia ammatti- tai koulutustaustan takaa syvemmin. Tähän tarvitaan kohtaamisia.
Yhteisöön panostaminen maksaa itsensä takaisin
Yhteisöön panostaminen maksaa itsensä takaisin pienempinä vaihtuvuuden kustannuksina, parempina päätöksinä ja asiakkaan saamana parempana palveluna. Ihmissuhteiden tuoma resilienssi auttaa paitsi pärjäämään, myös löytämään uusia tapoja menestyä muutoksissa.
Momentouksessa olemme saaneet vuosien mittaan valmentaa niin johtoryhmiä kuin muitakin tiimejä ja yhteisöitä toimimaan yhdessä paremmin. Ole yhteydessä, jos tänä syksynä päätät panostaa tähän aiheeseen ja haluat jutella lisää.
Kirjoittaja, Paula Louet työskentele seniorikonsulttina bsnespsykologiapalveluiden eli henkilöarviointien, valmennusten, coachingin ja erilaisten kehittämisprojektien parissa. Hän on aina ollut utelias ymmärtämään, miten ja miksi. Hänessä asuu hiven opettajaa, auttajaa ja insinööriä, ja näitä puolia hän pääseekin työssään toteuttamaan.
Työyhteisön kehittäminen
Työyhteisön kehittämisessä tuemme yksilöitä ja tiimejä tunnistamaan vahvuutensa, kasvun mahdollisuutensa ja kehittymisen esteensä, sekä autamme suuntaamaan kehitystä kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.
