Yksisarvista metsästämässä: kuinka määritellään huippuosaajan palkka?

Onko haaveissasi palkata yksisarvinen – alan huippuosaaja, jonka taitotaso hipoo yliluonnollisuutta, ja jonka varsin moni kilpailijakin todennäköisesti tahtoisi talliinsa?

Olethan siinä tapauksessa valmistautunut neuvottelemaan myös yksisarviselle sopivasta palkkatasosta?

Palkasta keskusteleminen on kahden kauppaa

Edellä kuvailemani “yksisarvisen” palkkaaminen ei pitäisi koskaan olla parista satasesta kiinni. Useimmiten huippuosaajan rekrytoiminen maksaa itsensä takaisin liiketoimintahyötyinä varsin nopeasti.

Silti suorahakuprosessissa jumiudutaan kokemukseni mukaan harmittavan usein nimenomaan palkkaan liittyviin kysymyksiin. Tämä voi valitettavasti pahimmillaan tarkoittaa lupaavan ehdokkaan karkaamista kalkkiviivoilla.

Jos palkkakysymyksestä ei ole valmis neuvottelemaan, voi sitä paitsi ennen pitkää huomatakin palkanneensa yksisarvisen sijaan vain komealla otsakoristeella varustetun aasin.

Palkasta keskusteleminen on suorahakuprosessissa aina kahden tekijän välinen kauppa, jossa kummankin osapuolen neuvottelutaidot punnitaan. Suurin riski törmäyskurssille syntyykin yleensä puolin ja toisin epärealistisista odotuksista.

Huippuosaaja haussa? Paljonko olet valmis maksamaan?

Uutta osaamista etsivän yrityksen puolelta epärealistiset odotukset liittyvät usein siihen, ettei talon ulkopuolelta tulevaa osaamista kyetä arvottamaan oikein. Osaamisen markkinahinta muuttuu jatkuvasti, eikä vanhojen työntekijöiden palkkatasoa siksi kannata oikeastaan koskaan suoraan verrata uusiin rekrytointeihin.

Toisinaan palkkatasosta sorrutaan puolestaan tinkimään vielä viime metreillä. Tämä on väärä lähestymistapa, joka johtaa yleensä pattitilanteeseen: osaajaa etsivän yrityksen ehdoton maksimipalkkataso ja osaajan ehdoton minimipalkkataso eivät kohtaa, ja neuvotteluissa jumitetaan muutamaan sataseen.

Kannattaa huomioida, että myös suorahakuprosessissa otettu aikalisä maksaa aina varsin monen ihmisen aikaa ja rahaa. Silloin parin sadan palkkaero ei lopulta olisi merkinnyt rekrytoinnin loppulaskussa yhtään mitään.

Nyrkkisääntö: Jos etsimäsi osaaminen on kysyttyä myös muualla, joudut sinäkin todennäköisesti maksamaan siitä hiukan enemmän.

Osaamisen hinnoittelu ei ole arpapeliä

Entäpä sitten osaajan näkökulma? Voiko oman osaamisensa hinnoitella kuten haluaa ja parhaaksi näkee?

Kuten edellä mainitsin, epärealistiset odotukset eivät aina suinkaan ole pelkästään rekrytoivan yrityksen synti. Osaamisen vääränlaiseen hinnoitteluun sortuu toisinaan myös osaaja itse – eikä oman palkkatason määritteleminen välttämättä mikään helppo nakki olekaan.

Suorahakuprosessissa palkkatoive pyydetään ehdokkailta jo ensikontaktin yhteydessä. Tämä on toki aina vasta ensimmäinen arvio, jota täsmennetään prosessin edetessä. Jos palkkatoive kuitenkin jo ensi vaiheessa liikkuu täysin eri sfääreissä kuin mitä osaajaa etsivä yritys on valmis maksamaan, voi eteneminen suorahakuprosessissa tyssätä jo tähän.

Nyrkkisääntö: Selvitä (yhteistyössä suorahakukumppanisi kanssa) jo hyvissä ajoin, minkälaista palkkatasoa kontaktoitavat ehdokkaat tavoittelevat. Ole valmis neuvottelemaan, mutta toisaalta tarvittaessa myös sanomaan “ei kiitos” hyvällekin ehdokkaalle, mikäli kaavailemanne palkkatasot eivät täsmää toisiinsa.

Näin vältät palkkakeskustelun jumittumisen suorahakuprosessin aikana

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos palkkaneuvotteluissa jumitetaan – ja mikä tärkeintä, kuinka varmistaa että erinomaisen osaajan kanssa päästään lopulta yhteisymmärrykseen sopivasta palkkatasosta?

Listasimme avuksesi 3 toimivaksi toteamaamme vinkkiä:

  1. Ole palkka-arviossasi realistinen, ja viesti näkemyksesi selkeästi. Onko palkkakeskustelussa jouston varaa, vai kannattaako mieluummin todeta rehellisesti, etteivät palkkanäkemyksenne tavoitellun osaajan kanssa tällä kertaa kohdanneet?
  2. Punnitse palkkaamisen todellista hyötysuhdetta. Jos on odotettavissa, että palkattava osaaja tekee osaamisellaan yrityksellesi miljoonavoitot, ei parin sadan euron palkkaeron pitäisi merkitä juurikaan.
  3. Pohdi yhdessä potentiaalisen osaajan kanssa, olisiko palkitsemisen osalta neuvottelunvaraa jossakin muualla kuin kiinteässä kuukausipalkassa. Esimerkiksi erilaiset bonusmallit, lomiin liittyvä liikkumavara ja työsuhde-edut kuten työterveys voivat tuoda joustoa palkkaneuvotteluun, joten ne kannattaa tuoda esille jo hyvissä ajoin.

Mitä ajatuksia nämä vinkit sinussa herättävät? Onko yksisarvisen metsästäminen tuttua, ja kuinka olet onnistunut tuon mystisen taruolennon nappaamisessa?


Suorahakukonsultti, partneri Lotta Moring on useamman kerran kuullut toiveen löytää yksisarvinen aasin hinnalla. (Ei onnistu, mutta saahan sitä haaveilla.)

(3.2.2019, päiv. 28.2.2022)

  • Fin