Kaipaako käsityksemme johtajasta päivitystä?
Yhteiskunnan odotukset yrityksiä ja muita työyhteisöjä kohtaan lisääntyvät. Asiakkaat edellyttävät yritysten toiminnalta tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksien tai hinta-laatu-suhteen lisäksi yleistä hyväksyttävyyttä.
Monessa tapauksessa asiakkuus on kannanotto ympäristötuhoon, ilmastonmuutokseen, Venäjän hyökkäyssotaan tai ihmisoikeuksiin. Tuleeko yritysten valita puolensa? Politisoituuko kaupallisuus? Millainen johtaja johtaa liiketoimintaa ja poliittita harkintaa?
Vaikka tämä kehitys ei koske kaikkea eikä ole lineaarinen, ulkoisten odotusten muutos yritysten ja muiden työyhteisöjen roolia kohtaan on selvä.
Työyhteisöjen sisällä tapahtuu arvojen, kulttuurien ja toimintapojen siirtymiä. Työkeskeisyys on antanut tilaa yksilökeskeisyydelle, jonka oloissa aiemmat oletukset eivät toimi. Yhteisön, tiimien ja yksilöiden tuloksellinen johtaminen – menestyksellisen työn mahdollistaminen – vaatii jatkuvaa muutosta. Muutoksen johtaminen on tietysti vaikeampaa kuin koetun jatkaminen.
Työn järjestämisen muutos koskee ehkä eniten työyhteisöjen johtoa. Johtajan työ on entistä laaja-alaisempaa (useita portfolioita) ja eritasoisempaa (strategioista konkretiaan); entistä vaikeampaa.
Ajattelen, että maailman murros – ympäristökriisi, turvallisuusuhat, tekoälyn mullistukset – on ollut paljon nopeampaa kuin johtamiselle asetettujen vaateiden kehitys. Olemmeko riittävästi arvioineet toimintaympäristön, arvojen ja odotusten vaikutusta johtamisen huomiseen? Tarvitseeko käsityksemme johtajan kulloisestakin profiilista – ominaisuudet, kyvykkyydet, kompetenssit ja osaamiset – päivityksen?
Jos yhteiskunnan ja toimintaympäristön odotukset kohdistuvat entistä voimakkaammin koko työyhteisöön, riittääkö, että johtaja on erinomainen välittömässsä liiketoiminnan arvonluonnissa? Pitäisikö johtajan ominaisuuksissa korostaa kykyä ja kiinnostusta lukea ympäröivää yhteiskuntaa?
Suomessa, jossa perinteisesti on keskitytty hevosta suurempaan vientitavaraan, on johtajan kyvykkyyksissä arvostettu deduktiivista – ylhäältä alas – ajattelua. Ehkäpä epäjatkuvuuksien aikana induktiivista – alhaalta ylös – kyvykkyyksiä tulisi painottaa enemmän?
Työelämässä korostetaan entistä enemmän asioiden hallinnan ja asioiden johtamisen sijaan ihmisten kanssa työskentelyä, aktiivista viestintää ja henkilöjohtamista sekä prosessien ja sääntöjen seuraamisen sijaan ketterää ja tuloksiin tähtäävään toimintatapaa. Mutta onko tällaiset kompetensseissa tapahtuneet painotusten muutokset olleet riittäviä?
Osaamista on johtamisessa arvostettu ylitse muiden. Tietysti osaamisen tärkeys vaihtelee työtehtävästä toiseen. Mutta ylipäänsä osaamisen suuri arvostus on jättänyt varjoon esimerkiksi motivaation merkitystä työssä menestymisessä.
Johtajan profiililla on olennainen merkitys työyhteisön menestykseen, sen kykyyn suoriutua ydintehtävästään. Uskaltaisiko väittää, että yrityksen tärkein voimavara on sen johto?
Kirjoittaja, Momentouksen seniorikonsultti Pasi Natri on ollut vaikuttamassa monen johtajan arviointiin suorahakukonsultin roolissa.
Johdon suorahaku
Osaava johto löytyy parhaiten ammattilaisten avulla. Tutustu johdon suorahaun palveluihimme ja löydä johtajat kasvun tueksi.