(Työ)elämää ja suorahakua

Ajatuksiamme (työ)elämästä, suorahausta ja johtamisesta, kirjoittajina Momentouksen ja kumppaneidemme asiantuntijat.

Palaa blogin etusivulle

Kaikki arvokas syntyy vuorovaikutuksessa

Momentouksen ja Talentouksen glögitilaisuudessa Kiasmassa 9.12. puhuneen Mikael Jungnerin mukaan maailma on nyt muuttumassa tavalla, jossa korostuvat vuorovaikutus ja empatia. Muutoksen taustalla on kolme tekijää, jotka mullistivat maailman: TCP/IP mullisti tiedonsiirron ja tavaraliikenteen mullisti standardisoitu kuljetussäiliö eli kontti, jota voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta, jolloin kustannukset putosivat murto-osaan entisestä, mikä puolestaan avasi ovet globaalille kaupalle. Facebook puolestaan toi jokaiselle verkkoidentiteetin ja mahdollisuuden kommentoida omalla nimellään ja naamallaan ohi virallisen korporaatioviestinnän.  Jos ennen palvelusta löydettävä tieto oli sen tarjoajan tuottamaa, voi nyt lukea myös asiakkaan tai työntekijöidenkin antamaa  aitoa palautetta.

Vanhassa taylorilaisessa maailmassa työ pilkottiin pienemmiksi ja yksinkertaisimmiksi osiksi, jonka suorittamista johtajat valvovat.  Vanha maailma toimi, kun oli pula tavaroista. Tänään on pula kysynnästä – sellaisten tavaroiden kysynnästä, joita emme vielä jokin aika sitten edes tienneet tarvitsevamme.  Siksi odotukset työntekijöiltäkin ovat erilaiset tänään: vanhassa maailmassa hyvä työntekijä on tottelevainen, osaava ja ahkera, kun taas uudessa maailmassa häneltä odotetaan intohimoa, luovuutta, proaktiivisuutta, rohkeutta, kriittisyyttä ja tottelemattomuuttakin. Mutta ennen kaikkea häneltä odotetaan kykyä tehdä asioita vuorovaikutuksessa toisten kanssa.  Yksin puurtajien aika on ohi. Taloudellinen menestys maailmalla perustuu tällä hetkellä yksin puurtamisen sijaan juuri tuohon keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vieläpä niin, että mitä ennakkoluulottomampi ja tavanomaisuudesta poikkeavampi tuo vuorovaikutus on, sen parempi.

Digitaalisuus avaa portit ihmisten vuorovaikutukselle, joka toimii sitä paremmin, mitä enemmän empatiaa yhteisöstä löytyy.

 

(Kuva Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelystä Kiasmassa)