Miltä tuntuu tänään?
Monessa perheyrityksessä on sukupolvien kokemusta siitä, kuinka tunteet ja liiketoiminta sovitetaan yhteen .Ei ole helppo rasti.
Ihminen itse tietää, tunteeko olonsa turvalliseksi ja voimaantuneeksi työpaikalla. Hyvä johtaja – tai kollega – ei vie energiaa vaan antaa sitä jatkuvasti lisää.
Psykologian tohtori, Momentouksen seniorikonsultti Maiju Kangas antaa kolme briljanttia ajatusta herkkyydestä, tunteista ja johtamisesta.
TOP-3 tunteet
Tärkeimmät tunteet työpaikalla Maiju Kankaan mukaan:
1 myötäinto
”Kehutaan toisen hyvää ideaa tai onnistumista. Näin luodaan innostusta, arvostetuksi tulemisen tunnetta ja osoitetaan luottamusta. Usein ihmiset keskittyvät liikaa vain omaan tekemiseensä tai kiinnittävät huomiota korjattaviin asioihin”, Kangas sanoo.
2 myötätunto
”Osaa pysähtyä hetkeen, asettua toisen rinnalle ja vaikka kysyy mitä kuuluu, ja sen jälkeen kuuntelee vastauksen aidosti läsnä ollen. Lyhytkin aito kohtaaminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
3 irti kielteisyyden kierteestä
”Ihmiselle on lajityypillistä havainnoida ympäristöstä enemmän potentiaalisia uhkia kuin mahdollisuuksia. Erityisesti tämä tulee esille vaikeina, perusturvallisuutta koettelevina aikoina. Negatiivinen tunne on ookoo ja sen voi sanoittaa, mutta siihen ei kannata jäädä vellomaan. Jokainen voi valita, millä tavalla antaa tunteen vaikuttaa toimintaan."
"Negatiivisen tunneilmapiirin välttämiseksi pitäisi tarkkaan miettiä, kuinka kritiikki tuodaan esille eli kuinka se muotoillaan niin, että siitä syntyy fiksua keskustelua.Erityisesti esihenkilön tulee panostaa rakentavaan palautteenantoon ja välttää omien negatiivisten tunnereaktioiden siirtämistä alaisille.”
Avainsana: tunneherkkyys. Tunneherkkyys on yhdistelmä itsetuntemusta, empatiaa ja ilmapiirin sekä ympäristön aistimista.
"Monimutkaistuvassa maailmassa menestyvät ihmiset, jotka pyrkivät aistimaan vivahteita ja osaavat tulkita tilanteita sekä osoittavat aitoa myötäelämisen taitoa. Nämä taidot ovat osin luontaisia, mutta niitä voi myös oppia”
"Herkkyys ei tarkoita herkistelyä tai sitä, että työpaikalle saa tulla päästämään höyryt ulos. Hyvään johtamiseen kuuluu myös rajojen asettaminen. Herkkyys ei tarkoita rajattomuutta tai säännöttömyyttä, vaan tunteiden säätelemistä niissä vellomisen sijaan.”
TOP-3 Konteksti
Kankaan mukaan herkkyys linkittyy moniin asioihin. Se on:
- pysähtymistä asioiden äärelle
- aikaa kuunnella enemmän kuin puhua
- yksilöllisyyden huomiointia
TOP-3 Muutoksen syyt
Kankaan mukaan työelämässä näiden yhdistelmästä on tulossa entistä tärkeämpi varsinkin johtajan työssä. Tähän johtaa kolme seikkaa:
- toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi
- nopeus - muutokset tapahtuvat nopeammin kuin ennen
- päällekkäisiä asioita tapahtuu enemmän kuin aiemmin
Maiju Kangas näkee, että valmentava johtamistyyli on menestyvän organisaation piirre. Varsinkin nuori sukupolvi oudoksuu vanhakantaista hierarkiaa.
"Esihenkilön pitää uskaltaa puhua myös omista virheistä – ei tarvitse esiintyä kaikkitietävänä. Valmentavaan tapaan kuuluu kuuntelemisen ja kysymisen taito ja kiitoksen esittäminen.”
”Tyypillinen tapa mitata esihenkilön onnistumista on tehdä kysely. Pulma on, että ihmiset eivät usein uskalla sanoa suoraan."
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Raine Tiessalon Maijun haastattelun perusteella kirjoittama teksti on aiemmin julkaistu Perheryritysten liiton Aitiopaikka-uutiskirjeessä 12.6.2023.