Digitalisaatio on jyllännyt suomalaista yritysmaailmaa katsantokannasta riippuen jo ainakin parin vuosikymmenen ajan. Muutos on ollut valtava paitsi prosessien ja järjestelmien, myös uudenlaisten osaamistarpeiden sekä työskentelykulttuurin osalta.

Suuret muutokset vaativat tuekseen taitavaa johtamista. Varsin moni suomalaisyritys onkin reagoinut digitalisaatioon viime vuosina palkkaamalla CDO:n johtamaan muutosta.

Vieläkö digimuutoksessa on tehtävää vuonna 2019, ja vaatiiko sen onnistunut läpi vieminen nimikoitua digijohtajaa? Haastattelimme aiheesta VR:n CDO Antti Kleemolaa.

Junakilometrien mittaamisesta asiakastyytyväisyyden arviointiin: digitalisaatio merkitsee VR:lle ennen kaikkea suurta ajattelukulttuurin muutosta

VR on malliesimerkki jättiorganisaatiosta, jossa digijohtajan tarpeeseen herättiin käytännön kokemuksen kautta. Muuttuva liiketoimintaympäristö ja sen myötä uudistuvat onnistumisen mittarit ajoivat perinteisen, pitkään raideliikenteen osalta monopoliasemassa toimineen logistiikkakonsernin pohtimaan muutosjohtamisen kyvykkyyttään.

“Hassua kyllä, mutta aiemmin VR:n toiminnan keskiössä on ollut hyvin vahvasti juna – asiakkaan sijaan. Esimerkiksi suorituskykymittarimme keskittyivät vielä jokin aika sitten ajettuihin junakilometreihin.

Digitalisaation ja toisaalta myös tulevalla vuosikymmenellä avautuvan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun ansiosta näkökulmamme on kuitenkin siirtynyt entistä enemmän kalustosta matkustajiin. Mittaamisessa keskitymme nykyään niin asiakasmääriin kuin -tyytyväisyyteenkin.

Muutoksia on jatkuvasti monella rintamalla, ja ennen kaikkea siksi VR tarvitsee koko talon laajuudelta koordinoivaa voimaa siihen, miten asioita priorisoidaan oikein”, Kleemola summaa.

CDO:lla riittää tekemistä – digitalisaation aiheuttama muutosjohtamisen tarve ei näytä vielä laantumisen merkkejä

Antin matka mutkitteli headhunterien avustuksella Postin ja Vapon tietohallinnon johtotehtävien kautta VR:n digijohtoon. Alun perin hän tuli taloon laittamaan kuntoon matkustajaliikennesektoria matkustajan arvoketjun digitalisoinnin näkökulmasta. Lipun oston helpottaminen informaatioteknologian avustuksella oli yksi ensimmäisistä pohdittavista asioista hänen työpöydällään.

“Varsin nopeasti huomattiin, että koko talon osalta olisi järkevää pohtia sitä, miten liiketoiminta voisi hyötyä paremmin teknologiasta. Matkustajaliikenteen digitalisoinnista saadut oivallukset haluttiin skaalata koko talon laajuisiksi, ja tässä yhteydessä todettiin tarve myös digijohtajan nimeämiselle”, Kleemola kertoo.

VR:n kaltaisessa suuressa organisaatiossa nopeisiin muutoksiin reagoiminen ei aina ole aivan yksinkertaista. Kun teknologian pakottamien uudistusten lisäksi myös viranomaistaholta tulevat muutosvaateet vaikuttavat toimintaan jatkuvasti, tarvitaan väliin vahvaa digijohtajaa pitämään pakettia kasassa.

“Muutoksen tarve digitalisaation ympärillä on edelleen massiivinen. Paljon on jo tehty, mutta uskon, että vähintään yhtä paljon on myös vielä tehtävää.

Maailma muuttuu huimassa vauhdissa jatkuvasti, ja kohinan keskeltä tulisi pystyä tunnistamaan ne olennaiset asiat, joihin on kaikista tärkeintä reagoida. Tämä on ehdottomasti CDO:n työn suurin haaste vuodesta riippumatta,” Kleemola mainitsee.

Digimuutoksen painava vastuu ei lepää ainoastaan CDO:n harteilla

Kenen vastuulla digitalisaation läpivieminen organisaatioissa – etenkin VR:n kaltaisissa jättiläisissä – sitten lopulta on; CDO:n, vai jonkun muun?

“Jotta muutos mahdollistuisi oikeasti tarvitaan aina joku, jolla on rohkea etunoja ja kykyä investoida riittävästi niin, että aitoa muutosta voi syntyä. En usko, että yksistään CDO:n muskelit riittävät tähän – kaikki lähtee ihmisistä, ja niin johtoryhmällä kuin koko henkilöstölläkin on oma digitalisaatiokakkupalansa haukattavana.

Myös toimiva kumppanuus liiketoimintojen vetäjien kanssa on digijohtajalle äärimmäisen tärkeää. Digitalisaatio on ehdottomasti koko organisaation agenda – ei ainoastaan CDO:n ja hänen lähiverkostonsa.

Paitsi oman organisaation sisällä, myös sen ulkopuolella kumppaniverkoston tulee olla hyvässä kunnossa jotta digitalisaation myllerryksessä voitaisiin onnistua. Kaikki viisaus ei asu edes meillä VR:llä, vaan tueksi tarvitaan kumppaneita toimialojen yli,” Kleemola selventää.

Jos organisaatio olisi sähköveturi, informaatioteknologia olisi sen polttoaine

Vuonna 2019 menestyvä digijohtaja kiinnittää huomionsa paitsi liiketoiminnan tehostamiseen teknologian avulla, myös siihen, kuinka muutokset vaikuttavat asiakaskokemukseen.

“Kaiken toimintamme tavoitteena on lopulta se, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä ja pääsevät mahdollisimman helposti palveluidemme äärelle – olivat he sitten junamatkustajia tai teollisuuden asiakkaita, jotka tarvitsevat katkeamattoman tavaravirran. Siksi keräämme asiakkaidemme näkemyksiä ja kokemuksia aktiivisesti ja teemme niiden avulla johtopäätöksiä kehittämistarpeista.

Erinomainen asiakaskokemus vaatii mielestäni digitalisaation osalta vielä sitä, että organisaatiot saataisiin aiempaa enemmän tekemään yhteistyötä ja jakamaan yhteisiä palvelualustoja kuluttajan hyödyksi. Näiden ekosysteemien rakentamisessa riittää vielä meillä digijohtajilla hommia,” Kleemola pohtii.

IT:n näkökulmasta yksi suurimmista mullistuksista on epäilemättä tapahtunut pilvitransformaation myötä: kun data on siirtynyt organisaatioiden omilta palvelimilta pilveen, on myös sen kokonaismerkitys muuttunut.

“Informaatioteknologia muuttuu nähdäkseni pilvitransformaation myötä entistä enemmän toimintaa ylläpitäväksi “perussähköksi”. Sähköä saa sitten tarvittaessa ladattua latausasemasta lisää, jotta matka voisi jatkua.

Itse teknologia ei enää nykyisellään juurikaan vaadi johtamista, vaan näkökulma on muuttunut entistä enemmän ihmisten muutosjohtamisen puolelle. Uskon, että tämä tulee korostumaan CDO:n toimenkuvassa tulevaisuudessa entistäkin enemmän,” Kleemola summaa.

Kuka tietää, ehkä tulevaisuuden digijohtaja onkin titteliltään CTO – Chief Transformation Officer.

Saammeko auttaa sinua löytämään tulevaisuuden muutosjohtajasi?

Ylimmän johdon valinta on liiketoiminnalle kriittinen tilanne, jonka onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla on tulevan menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siksi valinta kannattaa toteuttaa suorahakuna.

(4.4.2019)