Murrosten ja epävarmuuden lisääntyessä tarvitsemme myös liiketoimintaan entistä laadukkaampaa ja monipuolisempaa arviointia toimintaympäristön ja markkinan muutoksista. Mahdollisuuksia ja uhkia on entistä runsaammin. Mahdollisuudet ovat entistä lyhytkestoisempia ja uhat entistä vaikuttavampia. Ajurit tulevat entistä enemmän ulkoa. Olemme aiempaakin enemmän riippuvaisia ulkoisista tekijöistä: lastuna lainehilla. Yrityshallitusten merkitys liiketoiminnan menetystekijänä on selvästi lisääntynyt.

Toimintaympäristön kiihtyvän muutoksen ja lisääntyvän ennakoimattomuuden oloissa monipuolinen, ulkoa sisään tuleva tieto ja näkemys ovat entistä tärkeämpiä. Toimivan johdon mahdollisuudet riittävän kattavaan toimintaympäristön arviointiin ovat usein liian vähäiset: 24/7-johtaminen ja johdon henkilövoimavarojen vähäisyys vie työn liiaksi lyhyen aikavälin ratkaisuihin.

Hallitus voi tuoda strategisesti merkittävän lisän yritysjohdon työhön. Tämä edellyttää hallituksen kokoonpanon ja työskentelyn suuntaamista (uuden) liiketoiminnan kannalta olennaisiin aiheisiin. Talousraportointiin tai hallintotapaan keskittyminen ei riitä.

Olisiko hallituksen tärkein tehtävä yrityksen arvonluonnin potentiaalin tunnistaminen?

Suomessa hallitukset toimivat puoliteholla

Kauppakamarin Pk-hallitusbarometrissä 2019 yli tuhat yritysjohtajaa arvioi hallitustyöskentelyä.

”Kun 40 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta ja kolmannes kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi, viesti on selkeä: monen yrityksen on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen” (Keskuskauppakamarin tuolloinen varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa 28.3.2019).

Aikamoista tuhlausta, tarpeettomasti.

Hallituksen rooli lähtee yrityksen tarpeista

Hallituksen rooli tulisi pohjata yrityksen tilanteeseen ja tarpeeseen: mikä on toimintaympäristö, tavoitteet, strategia? Mitä muutoksia liiketoiminnassa tarvitaan? Minkälaista tukea toimiva johto työlleen kaipaa?

Näin hahmottuva hallituksen rooli luo pohjan hallitusjäsenten profiileille: tarvitaanko osaamista strategiasta, toimialasta, liiketoiminnan digitalisoinnista, yritystaloudesta, yritysjärjestelyistä, muutoksen läpiviennistä, brändinluonnista, markkinoinnista, kansainvälistymisestä, yhteiskunnasta ja sääntelystä, hallintotavasta tai osaamisen uudistamisesta ja perheyrityksissä sukupolven vaihdoksista?

Suurten yritysten hallitusjäsenet tunnistavat muutoksen

Lilli Tavaststjernan Momentoukselle tekemässä opinnäytetyössä selvitettiin vuonna 2019 suurimpien suomalaisen yritysten hallitusjäsenten näkemyksiä hallitusjäsenten rooleista ja valintatavoista. Selvityksestä ilmenee hallitustyön merkityksen ja vaativuuden lisääntyminen, hallituskokoonpanon monipuolisuuden korostuminen sekä hallitusjäsenten valinnan ammattimaisuuden yleistyminen:

• Strategiaosaaminen, asiakasymmärrys sekä sitoutuminen ja kiinnostus yrityksen liiketoimintaa kohtaan ovat osa-alueita, joita arvostettiin eniten uusia hallitusjäseniä valittaessa.
• Tilannetekijät kuitenkin korostuivat: hallituksen tehtävien ja kokoonpanojen tulisi heijastaa entistä ketterämmin yrityksen ulkoisissa ja sisäisissä olosuhteissa tapahtuvia muutoksia.
• Omat verkostot ovat edelleen niukasti ensisijainen kanava hallitusjäseneksi valitsemiselle, mutta suorahaun osuus lisääntyy ja lähes jokaisen mielestä yritysten tulisi hyödyntää suorahakua.

Suorahaun käytön eduissa vahvasti korostui mahdollisuus laajaan katsaukseen potentiaalisista ehdokkaista ja suorahakuprosessin ammattimaisuus. Lähes jokaisen vastaajan mielestä suorahaulla pystytään parhaiten vaikuttamaan hallituskokoonpanon monimuotoisuuteen.

Miten kehittää hallitustyötä?

Toimivaa johtoa valitaan, suunnataan, arvioidaan ja tuetaan ammattimaisesti, mutta hallituksen roolin määrittely, kokoaminen sekä työn suuntaaminen ja arviointi ovat usein vähemmän järjestelmällistä.

Hallitustyötä voidaan kehittää usealla tavalla:

• määritellään, minkälainen hallitus voi parhaiten edistää yrityksen menestystä seuraavien 3–5 vuoden aikana
• profiloidaan, minkälaiset jäsenet voivat parhaiten edistää hallituksen näin määritellyn roolin toteuttamista
• valitaan vaikkapa ammattimaisen suorahaun avulla osuvimmat hallitusjäsenet profiloituihin rooleihin
• kehitetään hallituksen työtavat sellaisiksi, että hallitus suoriutuu sille määritellystä (strategisesta) roolista
• tehdään hallitukselle kerran vuodessa ulkopuolisen avustama arviointi työstään
• laaditaan hallituksen kokoonpanosuunnitelma seuraaviksi viideksi vuodeksi

Erinomainen apu hallituksen tehtävän määrittämiseen sekä kokoonpanon täydentämiseen ja uudistamiseen on hallitusjäsenten suorahaku. Potentiaalisten hallitusjäsenten tunnistus, kontaktointi, haastattelut, arvioinnit ja ehdotukset yhtiökokouksille muistuttavat monin tavoin ammattimaista toimivan johdon suorahakua, joskin prosessi on toimivan johdon rekrytointia kevyempi.

Yrityshallituksilla on siis uusi tilaus, jonka ne kyllä pystyvät haluttaessa toimittamaan!

Kirjoittaja, Momentouksen seniorikonsultti ja partneri Pasi Natri on ollut vaikuttamassa monen yrityshallituksen hallitusjäsenvalintaan suorahakukonsultin roolissa.

(30.9.2020)